Tilastot: uudet asiakkaat 2021
Uudet esitykset ja päätökset auttamisjärjestelmään ottamisesta
Vuonna 2021 auttamisjärjestelmään tehtiin 300 esitystä asiakkaaksi ottamisesta. Oletetun ihmiskaupan uhrin ohjasivat auttamisjärjestelmään useimmin Maahanmuuttovirasto sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset. 40 tapauksessa oletettu ihmiskaupan uhri hakeutui auttamisjärjestelmän asiakkaaksi itse.
Merkittävä määrä ohjautuu avun piiriin myös oikeusavustajansa, Rikosuhripäivystyksen tai ensi- ja turvakodin ohjaamana. Poliisista ohjautui auttamisjärjestelmään seitsemän henkilöä, kun edellisvuonna luku oli huomattavasti suurempi: 25. Sosiaalitoimesta auttamisjärjestelmään ohjattiin 11 henkilöä.
Auttamisjärjestelmään asiakkaita ohjanneet tahot vuonna 2021 – esityksiä 300
Kuvio 1. Vuonna 2021 auttamisjärjestelmään tehdyt esitykset jaoteltuna esittäneen tahon mukaan (n=300). Suurenna kuvaa klikkaamalla.
Vuonna 2021 tehdyt päätökset (425 päätöstä)
Kuvio 2. Vuonna 2021 auttamisjärjestelmässä tehdyt päätökset päätöstyypin mukaan (n = 425).
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uudet asiakkaat 2021
Uusia asiakkaita auttamisjärjestelmään tuli 243. Heistä täysi-ikäisiä oli 215 ja alaikäisiä 28. Lisäksi auttamisjärjestelmään otettiin asiakkaiden 48 alaikäistä lasta.
Kuvio 3. Aikuisten asiakkaiden, alaikäisten asiakkaiden ja asiakkaiden alaikäisten lapsien osuus auttamisjärjestelmän asiakkaista (n=291). Koska auttamisjärjestelmään otettujen alaikäisistä lapsista ei kerätä tarkempaa tilastoa, alla olevissa kuvioissa on huomioitu vain varsinaiset 243 uutta asiakasta.
Uusien asiakkaiden (243) ikäjakauma
Kuvio 5. Asiakkaat ikäryhmän mukaan jaoiteltuna (n=243).
Uudet asiakkaat (243) sukupuolen ja iän mukaan
Kuvio 4. Asikkaiden sukupuolijakauma sekä täysi-ikäisten ja alaikäisten suhteellinen määrä uusista asiakkaista (n=243)
Pakkoavioliittoon saatettuja henkilöitä on otettu asiakkaaksi huomattavasti edellisvuosia enemmän. Vuonna 2020 avioliittoon pakotettuja otettiin asiakkuuteen 45, vuonna 2021 jo 63.
Pakkotyöhön joutuneita asiakkuuteen tuli 105 ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja 68. Rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjä otettiin asiakkaaksi neljä ja benefit fraud -ihmiskaupan uhreja yksi.
Vuonna 2021 asiakkuuteen ei tullut yhtään kerjäämisessä tai lapsisotilaana hyväksikäytettyä tai elinkaupan uhriksi joutunutta henkilöä.
Hyväksikäyttötarkoitus: uudet asiakkaat (243)
Kuvio 6. Uudet asiakkaat hyväksikäyttötarkoituksen mukaan.
Hyväksikäyttötarkoitus: naiset ja tytöt (135)
Kuvio 7. Naisten ja tyttöjen uudet asiakkuudet hyväksikäyttötarkoituksen mukaan (n=135).
Hyväksikäyttötarkoitus: miehet ja pojat (96)
Kuvio 8. Miesten ja poikien uudet asiakkuudet hyväksikäyttötarkoituksen mukaan (n=96).
Uusista asiakkaista 97 kertoi joutuneensa ihmiskaupan kohteeksi Suomessa. 146 asiakasta kertoi hyväksikäytön tapahtuneen ulkomailla. Suomessa hyväksikäytetyistä uusista asiakkaista kerrotaan enemmän alempana.
Hyväksikäyttötarkoitus ja -paikka: ulkomailla (146) / Suomessa (97)
Kuvio 9. Uudet asiakkuudet hyväksikäyttötarkoituksen ja -paikan mukaan (n=243).
61 prosenttia uusista asiakkaista eli 148 henkilöä oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana. Oleskeluluvalla Suomessa asui 57 henkilöä ja viisi oli tullut Suomeen joko viisumin turvin tai EU-kansalaisena. Suomen kansalaisia asiakkaaksi ohjautui 17. Yhtä moni uusista asiakkaista oli Suomessa vailla laillista oleskeluoikeutta.
Uudet asiakkaat (243) oleskelustatuksen mukaan
Kuvio 10. Uudet asiakkuudet oleskelustatuksen mukaan (n=243).
Alaikäisenä asiakkaaksi tulleet henkilöt vuonna 2021
Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi tuli ennätysmäärä alaikäisiä asiakkaita. Yhteensä 28 alaikäisestä asiakkaasta 27 kertoi joutuneensa hyväksikäytön kohteeksi ulkomailla ja yksi Suomessa.
Useimmin lapsi oli joutunut pakkotyöhön tai pakkoavioliittoon. Suurin osa uusista alaikäisistä asiakkaista on taustaltaan turvapaikanhakijoita.
Kaikkiaan 243 uudesta asiakkaasta noin kolmannes (80 henkilöä) kertoi joutuneensa ihmiskaupan uhriksi alaikäisenä, mutta hakeutui auttamisjärjestelmään vasta tultuaan täysi-ikäiseksi.
Auttamisjärjestelmän 21.1.2022 julkaisemasta lehdistötiedotteesta voit lukea enemmän alaikäisenä ihmiskaupan uhriksi joutuneista henkilöistä.
Uudet alaikäiset asiakkaat (28): sukupuolijakauma
Kuvio 11. Tyttöjen ja poikien osuudet uusista asiakkaista (n=28).
Uudet alaikäiset asiakkaat (28): hyväksikäyttötarkoitus
Kuvio 12. Alaikäiset hyväksikäyttötarkoituksen mukaan (n=28).
Uudet asiakkaat (243): yleisimmät kansalaisuudet
Kuvio 10.1. Auttamisjärjestelmän uudet asiakkaat edustivat 44 eri kansalaisuutta. Kolmen henkilön kansalaisuus on tuntematon. Auttamisjärjestelmä julkistaa tiedon vain niistä kansalaisuuksista, joita edustaa viisi tai useampi asiakas. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna 2021 olivat irak, somali, afganistan ja suomi.
Suomessa ihmiskaupan kohteeksi joutuneet uudet asiakkaat
Uusista asiakkaista 97:n arvioitiin joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa tai osittain Suomessa*. Suomessa pakkotyöhön joutuneita tunnistettiin vuonna 2021 jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2020 Suomessa pakkotyöhön joutuneita tunnistettiin 78, kun taas vuonna 2021 yhteensä 48. Työvoiman hyväksikäyttöä havaittiin edelleen erityisesti siivous-, ravintola- ja rakennusalalla sekä jonkin verran kauneudenhoitoalalla ja maatiloilla tehtävässä työssä.
Henkilöitä, joiden arvioitiin joutuneen Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi, ohjautui auttamisjärjestelmään hieman enemmän kuin edellisvuonna. Havaitut tapaukset liittyivät yleensä prostituutiossa hyväksikäyttämiseen.
Pakkoavioliittoon joutuneet asiakkaat jakautuivat viiteen pääryhmään:
- Pakkoavioliitto on alkanut kotimaassa, usein uhrin ollessa alaikäinen. Perhe on muuttanut Suomeen, jossa samat olosuhteet ovat jatkuneet.
- Uhri on naitettu Suomessa asuvan henkilön kanssa ja pakotettu tai painostettu saapumaan Suomeen.
- Uhri on saatettu pakkoavioliittoon Suomessa tai häntä uhataan pakkoavioliittoon saattamisella.
- Uhri on viety Suomesta ulkomaille pakkoavioliittoon saatettavaksi.
- Järjestetyn avioliiton perusteella Suomeen saapuva puoliso joutuu Suomessa pakkoavioliittoon viittaaviin olosuhteisiin, eikä pysty lähtemään liitosta ilman vakavaa, kunniaan liittyvää tai muuta yhteisön harjoittamaa uhkaa ja painostusta.
*”Osittain Suomessa” viittaa tapauksiin, joissa hyväksikäyttö on joko alkanut ulkomailla ja jatkunut Suomessa sekä tapauksiin, joissa hyväksikäyttö on alkanut Suomessa ja jatkunut ulkomailla.
Suomessa hyväksikäytetyt: sukupuolijakauma
Kuvio 13. Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneista 63 % oli naisia (n=97).
Suomessa hyväksikäytetyt: hyväksikäyttötarkoitus
Kuvio 14. Eniten tunnistettiin pakkotyöhön ja pakkoavioliittoon joutuneita. (n=97)
Suomessa hyväksikäytetyt: yleisimmät kansalaisuudet
Kuvio 15. Suomessa uhriksi joutuneet asiakkaat edustivat useita eri kansalaisuuksia. Tässä kuviossa näkyvät ne kansalaisuudet, joita edustaa viisi tai useampi asiakasta. Yleisimmät kansalaisuudet olivat irak, suomi, nepal, thaimaa ja ukraina (n=97).
Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutui useimmin oleskeluluvalla maassa oleskeleva henkilö. Oleskelulupa oli tavallisesti myönnetty joko työnteon tai perhesiteen perusteella. Suomessa uhriksi joutui lisäksi 20 turvapaikanhakijaa, 16 Suomen kansalaista sekä kolme henkilöä, jotka olivat joko EU-kansalaisia tai Suomessa viisumin turvin. 13:lla ei ollut laillista oleskeluoikeutta.
Suomessa hyväksikäytetyt: oleskelustatus
Kuvio 16. Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneet henkilöt oleskelustatuksen mukaan (n=97).
Suomessa ihmiskaupan tai sen lähirikoksen uhriksi joutuneita henkilöitä on tunnistettu vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2021 luku tipahti hieman edellisvuoden ennätyslukemista. Edellisvuonna havaittiin useampia 3-11 hengen ryhmiä, jotka olivat joutuneet Suomessa pakkotyöhön. Vuonna 2021 havaittiin pääsääntöisesti yksittäisiä uhreja, ei ryhmiä.
Suomessa hyväksikäytetyt asiakkaat vuosina 2016 – 2022
Kuvio 17. Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneet uudet asiakkaat vuosina 2016-2021. Pakkotyöhön joutuneita on tunnistettu Suomessa eniten. Kategoriassa ”muu” näkyvät erityisesti pakkoavioliittoon joutuneet, joita on vuodesta 2017 alkaen alkaen tunnistettu vuosi vuodelta enemmän.
Takaisin vuosikatsauksen etusivulle.
Ihmiskaupan uhreille annetut harkinta-ajat
Auttamisjärjestelmä on vuonna 2021 antanut harkinta-ajan 16:lle asiakkaalleen.
Harkinta-ajat ovat olleet pituudeltaan kahdesta kuuteen kuukautta.
Harkinta-aika voidaan antaa oletetulle ihmiskaupan uhrille, joka oleskelee Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta. Harkinta-ajan maksimipituus on kuusi kuukautta ja sen aikana uhrin oleskelu Suomessa on laillista.
Harkinta-aikana ihmiskaupan uhri voi harkita, haluaako hän ryhtyä yhteistyöhön viranomaisten kanssa ihmiskaupparikoksen selvittämiseksi.
Samalla harkinta-aika tarjoaa uhrille palomuurin, jonka turvin hän voi ilmoittaa kokemastaan rikoksesta poliisille sekä jättää turvapaikka– tai oleskelulupahakemuksen ilman pelkoa välittömästä käännytyksestä tai karkotuksesta.
Harkinta-aikana asiakas saattaa myös haluta palata kotimaahansa. Auttamisjärjestelmä tukee asiakkaitaan turvallisessa kotiinpaluussa.
Harkinta-ajan ihmiskaupan uhrille voi antaa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä sekä esitutkintaviranomainen. Vuonna 2021 esitutkintaviranomainen ei auttamisjärjestelmän tietojen mukaan antanut ainoatakaan harkinta-aikaa.
Harkinta-ajasta säädetään ulkomaalaislain 52 d §:ssä. Voit lukea lisää harkinta-ajasta täältä.