Yhdenvertaisuusvaltuutettu on Suomessa kansallinen ihmiskaupparaportoija

Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Kansallinen ihmiskaupparaportointi lisättiin valtuutetun (ent. vähemmistövaltuutettu) tehtäviin 1.1.2009. Valtuutettu seuraa ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä, Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista ja lainsäädännön toimivuutta.

Valtuutetulla on ihmiskaupparaportoijana laaja toimenkuva, joka ulottuu viranomaisten ja muiden ihmiskaupan vastaisen työn toimijoiden toiminnan seurannasta aina tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön.

Ihmiskaupparaportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä poliisien, syyttäjien, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja muiden viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja uhreja avustavien lakimiesten kanssa paitsi yksilö- myös laajemmalla rakenteellisella tasolla. Muita ihmiskaupparaportoijan työnkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa selvitysten tekeminen, osallistuminen lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin ja toimijoiden kouluttaminen.

Valtuutetulla on oikeus puuttua ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa ilmenneisiin epäkohtiin sekä antaa ohjeita, ehdotuksia, lausuntoja ja suosituksia ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämiseksi ja uhrien oikeuksien edistämiseksi. Valtuutettu voi myös antaa oikeudellista neuvontaa ja poikkeuksellisesti avustaa ihmiskaupan uhreja oikeudessa.

Valtuutettu laatii kertomuksen ihmiskaupasta eduskunnalle

Yksi yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeisistä työtehtävistä ihmiskaupparaportoijana on antaa kertomus ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Kertomus eduskunnalle annetaan neljän vuoden välein. Ensimmäisen kertomuksen ihmiskaupasta valtuutettu antoi eduskunnalle vuonna 2010. Kertomuksen ja sen eduskuntakäsittelyn seurauksena muutettiin mm. rikoslakia.