Usein kysyttyjä kysymyksiä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä

Entä jos en tiedä, onko kyseessä ihmiskaupan uhri vai ei?

Se ei haittaa. Auttamisjärjestelmä voi auttaa uhrin tunnistamisessa. Auttamisjärjestelmään ohjattaessa ei tarvitse olla varmuutta siitä, onko kyseessä ihmiskaupan uhri vai ei. Jo viitteet siihen, että kyseessä saattaisi olla ihmiskauppa, ovat riittäviä. Auttamisjärjestelmään kannattaakin ohjata hyvin matalalla kynnyksellä.

Pääseekö uhri auttamisjärjestelmään, vaikkei hänen asiassaan olisi käynnissä esitutkintaa ihmiskaupparikoksesta?

Kyllä, jos auttamisjärjestelmä arvioi hänen joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Voi olla, ettei poliisilla ole vielä mitään tietoa uhrista tai rikoskokonaisuudesta. Auttamisjärjestelmä auttaa uhria tekemään asiassaan rikosilmoituksen, jos uhri haluaa tehdä ilmoituksen, ja tukee uhria yhteydenpidossa viranomaisiin. Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi voi kuitenkin tulla, vaikka ei koskaan haluaisi ilmoittaa rikoksesta esitutkintaviranomaisille.

Auttaako auttamisjärjestelmä vain suomalaisia henkilöitä?

Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi voi tulla sekä suomalainen että ulkomaalainen henkilö. Auttamisjärjestelmä voi auttaa ketä tahansa henkilöä, joka on mahdollisesti joutunut ihmiskaupan uhriksi.

Pääseekö henkilö auttamisjärjestelmään vaikka hän olisi joutunut ihmiskaupan uhriksi ulkomailla eikä Suomessa?

Hänet voidaan ottaa auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, jos hän tarvitsee apua ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi. Uhrin täytyy kuitenkin olla Suomessa saadakseen apua auttamisjärjestelmältä

Voiko henkilö saada apua vaikka hän olisi joutunut ihmiskaupan uhriksi joitakin vuosia sitten?

Hänet voidaan ottaa auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, jos hän edelleen tarvitsee apua ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi.

Auttaako auttamisjärjestelmä myös todistajia?

Kyllä. Henkilöt, jotka ovat todistajan asemassa ihmiskaupparikosta tutkittaessa tai oikeuskäsittelyssä, ovat myös oikeutettuja auttamisjärjestelmän palveluihin, jos he ovat erityisen avun tarpeessa.

Autetaanko myös uhrin alaikäisiä lapsia?

Kyllä . Auttamisjärjestelmään voidaan ottaa myös mahdollisen ihmiskaupan uhrin tai todistajan alaikäiset, Suomessa olevat lapset, mikäli he ovat avun tarpeessa.

Entä jos mahdollinen ihmiskaupan uhri on Suomessa laittomasti?

Auttamisjärjestelmällä on mahdollisuus antaa Suomessa laittomasti oleskelevalle henkilölle niin kutsuttu harkinta-aika, joka laillistaa henkilön oleskelun Suomessa maksimissaan kuudeksi kuukaudeksi. Tänä aikana voidaan laittaa vireille henkilön tilanteeseen sopiva oleskelulupahakemus.

Entä jos uhri pelkää rikosilmoituksen tekemistä?

Mahdollinen ihmiskaupan uhri voi saada apua auttamisjärjestelmästä, vaikka hän ei haluaisikaan tehdä rikosilmoitusta. Auttamisjärjestelmä ei ilmoita asiakkaistaan poliisille. Uhria tuetaan ja autetaan rikosilmoituksen tekemisessä jos ja kun hän haluaa sellaisen tehdä. Apua voi siis saada vaikka ei olisikaan valmis tekemään rikosilmoitusta.

Auttamisjärjestelmän on ilmoitettava poliisille vain, jos uhriin, auttamistoimia antavaan työntekijään, uhrin läheiseen (Suomessa tai Euroopassa) tai muuhun ihmiskaupan uhriin kohdistuu vakava turvauhka. On poliisin tehtävä suojella uhria ja ennaltaestää uhan toteutuminen. Näissäkin tapauksissa poliisille annetaan vain välttämättömät tiedot uhan arvioimiseen ja estämiseen.

Auttamisjärjestelmäkin on viranomainen – mutta vähän erilainen viranomainen.

Voidaanko uhria auttaa jos hän on itse syyllistynyt rikoksiin?

Ihmiskaupan uhri on voitu pakottaa tai hänen on olosuhteiden pakosta ollut välttämätöntä toimia lainvastaisesti. Lain mukaan ihmiskaupan uhria ei tulisi rangaista sellaisista rikoksista, joiden tekemiseen hänet on pakotettu (rikoslaki 4: 4§ sekä rankaisemattomuusperiaate). Rikollisuuteen pakottaminen on ihmiskaupan muoto, jossa ihminen pakotetaan esimerkiksi välittämään tai salakuljettamaan huumeita tai aseita vastoin tahtoaan, tai esimerkiksi varastelemaan.

Myös muihin ihmiskaupan muotoihin voi sisältyä tilanteita, joissa uhri on joutunut toimimaan lainvastaisesti. Jos yhteydenotto auttamisjärjestelmään epäilyttää, voi auttamisjärjestelmään olla yhteydessä nimeään ja olinpaikkaansa kertomatta. Auttamisjärjestelmän työntekijöiden kanssa voidaan pohtia, mikä toimintatapa olisi uhrille edullisin.

Minne auttamisjärjestelmä majoittaa asiakkaansa?

Auttamisjärjestelmän asiakkaalla on oikeus turvalliseen majoitukseen.  Jos uhriin kohdistuu turvauhka, hänet voidaan majoittaa esimerkiksi turvakotiin tai hänen nykyisen asumuksensa turvallisuutta voidaan pyrkiä parantamaan. Jos uhriin ei kohdistu akuuttia turvauhkaa tai hänen nykyinen asumuksensa on turvallinen, ei syytä muuttoon ole.

Jos uhrilla on kotikunta Suomessa, on turvallisen majoituksen järjestäminen sen hyvinvointialueen velvollisuus, jonka alueella kotikunta sijaitsee. Usein luullaan, että kaikki ihmiskaupan uhrit majoitetaan Joutsenon vastaanottokeskukseen. Näin toimitaan kuitenkin melko harvoin ja yleensä kyseessä on tällöin vain väliaikainen majoitus.

Esitin ihmiskaupan uhria auttamisjärjestelmään, mutta minulle ei kerrottu sitä, otettiinko hänet asiakkaaksi vai ei. Miksi ei?

Esityksen tehneellä henkilöllä ei välttämättä ole oikeutta saada tietoa siitä, otetaanko auttamisjärjestelmään ohjattu henkilö auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Auttamisjärjestelmä voi antaa tiedon esityksen tekijälle vain, jos auttamisjärjestelmään ohjattu henkilö antaa siihen suostumuksensa, tai jos esityksen tekijällä on lakiin perustuva oikeus saada siitä tieto. 

Onko ihmiskauppaa Suomessa ja voiko se kohdistua myös suomalaisiin?

Ihmiskauppaa esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kolkissa, myös Suomessa. Suomessa esiintyvässä ihmiskaupassa rikos voi tapahtua niin, että sekä tekijä että uhri ovat suomalaisia tai niin että toinen tai molemmat osapuolet tulevat Suomen ulkopuolelta. 

Vuonna 2020 noin 50 prosenttia auttamisjärjestelmään tulleista uusista asiakkaista oli joutunut ihmiskauppaan viittaavan rikoksen uhriksi Suomessa. Vuonna 2022 tämä luku oli jo jonkin verran korkeampi. Paljon Suomessa esiintyvää ihmiskauppaa jää edelleen tunnistamatta.