Haku avautumassa IKUT-hankkeen viimeiseen työelämävalmennusryhmään!
Marraskuussa päättyvän IKUT-hankkeen viimeinen ihmiskaupan uhreille suunnattu työelämävalmennusryhmä starttaa elokuun lopulla. Ryhmä on suunnattu naisille ja siihen voivat hakea myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevat. Haku ryhmään on avoinna 19.8.2022 saakka.
Auttamisjärjestelmän IKUT-hanke (Ihmiskaupan uhrien työelämätaitojen ja -valmiuksien kehittäminen) kaartelee loppusuoraa kohti. Marraskuun lopussa päättyvän 2,5-vuotisen hankkeen neljäs ja viimeinen ihmiskaupan ja muun vakavan hyväksikäytön uhreille suunnattu työelämävalmennusryhmä järjestetään elokuun lopusta alkaen ja kestää kymmenen viikkoa.
Syksyn työelämävalmennusryhmä on suunnattu naisille, ja se järjestetään Monika-Naisten tiloissa kotoutumiskeskus Monikassa Helsingissä. Haku ryhmään on parhaillaan auki ja ryhmään voi hakea 19.8.2022 saakka. Ryhmään voivat hakea myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevat ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhriksi joutuneet. Hakulomakkeet löydät tämän jutun lopusta.
Työelämävalmennuksessa kohennetaan osallistujien työelämän kielitaitoa, tietoteknistä osaamista, työnhakutaitoja, arjenhallintaa sekä tietoutta suomalaisesta työelämästä ja työntekijän oikeuksista. Osallistujia tuetaan myös oman osaamisen tunnistamisessa ja itseluottamuksen vahvistamisessa, tavoitteiden luomisessa, urasuunnittelussa sekä työelämään hakeutumisessa.
Ryhmätoiminta toteutetaan suomeksi ja englanniksi, joten edellytyksenä työelämävalmennukseen osallistumiselle on vähintään kohtalainen suomen tai englannin kielen taito. Lisäksi hakijalla on hyvä olla luku- ja kirjoitustaito latinalaisilla aakkosilla, jotta hän pystyy täysipainoisesti hyötymään työelämävalmennuksesta.
Työelämävalmennus järjestetään Kotoutumiskeskus Monikassa (Hermannin Rantatie 12 A, 4. kerros, 00580 Helsinki) 29.8.- 4.11.2022. Ryhmään mahtuu kuusi osallistujaa. Valmennus sisältää ryhmätoimintaa neljänä päivänä viikossa (maanantaista torstaihin tai tiistaista perjantaihin) aamupäivisin kello 9.30-12.30, jonka lisäksi osallistujille tarjotaan yksilöohjausta.
Valmennukseen voi hakea 19.8.2022 saakka. Hakulomake toimitetaan salattuna sähköpostina hankehenkilökunnalle.
Tietoa kaipaavat erityisesti vailla oleskelulupaa olevat
Edellinen, kolmas valmennusryhmä avattiin myös vailla oleskelu- ja/tai työnteko-oikeutta maassa oleville ihmiskaupan ja muun vakavan hyväksikäytön uhreille. Kahteen ensimmäiseen ryhmään hakeutumisen edellytyksenä oli oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, mutta kun tarve vastaanottojärjestelmässä tai muuten vailla oleskelulupaa maassa olevien ihmiskaupan uhrien työelämävalmiuksien kohentamiselle nousi esiin useissa yhteyksissä, päätettiin valmennusta tarjota myös heille.
Valmennuksen kohderyhmän laajentaminen on otettu innostuneena vastaan ja kevään toisessa ryhmässä jo noin puolet osallistujista oli turvapaikkaprosessissa tai vailla jatkuvaluonteista oleskeluoikeutta olevia. Kolmannessa ryhmässä osallistujia oli poikkeuksellisesti kymmenen suuren hakijamäärän vuoksi.
– Vailla oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta maassa olevat ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja riskissä joutua uudelleen hyväksikäytetyiksi useista eri syistä. Heillä saattaa olla myös kova paine työllistyä esimerkiksi juuri oleskeluluvan saamisen tai perheen elatuksen vuoksi, mikä voi erityisesti työelämätietouden ja -valmiuksien puuttuessa altistaa heitä työperäiselle hyväksikäytölle, kertoo projektipäällikkö Saija korkeakangas.
– Vailla kotikuntaa olevilla ihmiskaupan uhreilla ei myöskään ole pääsyä työllistymistä edistäviin koulutuksiin ja palveluihin, joten IKUT-hankkeen valmennusten avaaminen heille on tullut tarpeeseen. Useille osallistujille IKUT-hankkeen työelämävalmennus on ollut ensimmäinen mahdollisuus saada tietoa omista oikeuksista suomalaisessa työelämässä tai opiskella suomen kieltä ja tietoteknisiä taitoja.
”Koskevatko samat oikeudet meitäkin?”
Valmennukseen osallistuneet ovat olleet motivoituneita edistämään työllistymistään Suomessa. Aiemmin hyväksikäytön kohteeksi joutuneelle ajatus työllistymisestä voi kuitenkin myös herättää huolta.
– Erityisesti työntekijän oikeuksiin liittyvät sisällöt ovat herättäneet vilkasta keskustelua niin ryhmässä kuin yksilöohjauksissa. Vaikka motivaatio ja tarve työllistyä on ollut kaikilla suuri, on erityisesti Suomessa työperäistä hyväksikäyttöä kokeneilla osallistujilla ollut ristiriitaisia ajatuksia Suomessa työllistymisestä ja kotoutumisesta. Heidän on voinut olla haastavaa uskoa sitä, että he ovat saman työlainsäädännön ja oikeuksien piirissä kuin Suomessa syntyneet. Valmennuksen aikana useampi on onneksi alkanut sisäistää oikeuksiaan sekä sitä, että rehti ja turvallinen työpaikka on heillekin mahdollinen, Korkeakangas kertoo.
Yksilöohjauksissa osallistujia on tuettu opinto- ja urasuunnittelussa, oman osaamisensa tunnistamisessa, itseluottamuksen vahvistamisessa sekä konkreettisessa työnhaussa. Osallistujien kanssa on esimerkiksi selvitetty yksilöllisiä koulutusmahdollisuuksia, aiempien tutkintojen vastaavuutta Suomessa, kotimaassa keskenjääneiden korkeakoulu- tai muiden opintojen jatkamismahdollisuuksia sekä reittejä työllistymiselle. Osallistujia on neuvottu CV:n ja työhakemuksen tekemisessä sekä työpaikkojen löytämisessä.
Hyväksikäytetyn itsetunto voi olla kadoksissa
Joidenkin osallistujien kohdalla on noussut esiin tarve keskittyä ohjauksessa työelämäsisältöjen ohessa myös arjenhallinnan ja yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen kohentamiseen.
– Ihmiskaupan ja muun vakavan hyväksikäytön uhrien on usein erityisen haastavaa toimia yhteiskunnassamme, jonka eri toiminnoissa ja järjestelmissä luoviminen vaatii pitkälti omatoimisuutta ja usein myös edistyneitä tietotekniikkataitoja. Hyväksikäyttöolosuhteissa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen hankkiminen ei useinkaan ole ollut mahdollista, vaan hyväksikäyttäjät pyrkivät usein nimenomaan rajoittamaan sitä ja pitämään uhrit yhteiskunnan marginaalissa, Korkeakangas kertoo.
– Hyväksikäytetyillä henkilöillä, joiden toimintavapautta on rajoitettu, on usein myös madaltunut toimijuus ja hankaluutta arjen itsenäisessä pyörittämisessä. Siksi usean osallistujan kohdalla yksilöohjauksessa on keskitytty itseluottamuksen ja toimijuuden vahvistamiseen sekä arjen perustaitojen, kuten sähköisen asioinnin harjoitteluun ja yhteiskuntatietouden lisäämiseen. Arjenhallinnan taidot, kuten omien asioiden itsenäinen hoitaminen, ovat myös ihan perustavanlaatuisia työelämävalmiuksia, joiden päälle muut työelämätaidot rakentuvat.
Rekrytointiyhteistyötä suomalaisyrityksen kanssa
Työelämävalmennusten lisäksi hankkeen kevät on ollut muutoinkin työntäyteinen ja tapahtumarikas. Hanke on muun muassa tuottanut osana ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjallisen sekä videomuotoisen koulutusmateriaalin ihmiskaupan tunnistamisesta ja uhrin kohtaamisesta sekä palvelutarpeista työllisyyspalveluissa yhdessä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn kanssa.
Hankkeessa on suunniteltu myös syksyllä alkavaa rekrytointiyhteistyötä suomalaisen suuryrityksen sekä Suomen Pakolaisavun kanssa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä suunnittelee tämän yhteistyön jatkamista myös IKUT-hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeessa on tapahtunut henkilöstömuutoksia hankkeen ensimmäisen projektipäällikön Veikko Mäkelän siirryttyä keväällä Itämeren neuvoston eli CBSS:n ihmiskaupan vastaiseen työhön. Hanketyöntekijänä toiminut Saija Korkeakangas siirtyi projektipäällikön tehtävään huhtikuussa, ja heinäkuun puolivälissä hankkeessa aloitti työskentelyn hanketyöntekijä Maarika Hoppula.
IKUT-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Rahoituksen myöntää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Lisätietoja hankkeesta:
Projektipäällikkö Saija Korkeakangas, p. 02954 63088 ja hanketyöntekijä Maarika Hoppula, p. 02954 34 176. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@migri.fi. Huom! Hanke päättyy 28.2.2023.
IKUT-hankkeen oma sivusto
IKUT-hankkeessa kertynyt tieto ja materiaalit löytyvät hankkeen omilta sivuilta.