Ihmiskaupan uhrien työelämävalmennus tuli tarpeeseen!

Ihmiskaupan ja muun vakavan hyväksikäytön uhreille on tarjottu syksyllä ensimmäisen kerran kohdennettua työelämävalmennusta. Ensimmäisestä ryhmästä saatujen alustavien tulosten perusteella hyväksikäyttöä kokeneet henkilöt näyttävät tarvitsevan painotetusti yksilöllistä tukea ja ymmärrystä työelämäpalveluilta kuormittavassa elämäntilanteessaan. Osallistujien kokemukset valmennuksista ovat olleet positiivisia.

Uudelleen uhriksi joutumista vastaan työelämävalmennuksilla

Ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreille tarkoitetut, pitkään valmistellut työelämävalmennukset alkoivat 30.8.2021. Valmennuksia pilotoidaan yhteensä 20:lle hyväksikäytön uhrille osana Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän koordinoimaa IKUT-hanketta. Valmennusten tarkoituksena on ehkäistä uudelleen uhriksi joutumista ja parempaa omien oikeuksien ymmärtämistä. Ensimmäisessä, 12.11. päättyneessä valmennuksessa osallistujia oli neljä.

– Hankkeessa pyritään tukemaan työelämätaitojen kehittymistä mahdollisimman yksilöllisesti, minkä vuoksi yksilöohjaukseen myös panostetaan viikoittaisilla tapaamisilla. Vaikka hanke ei itsessään tarjoa työpaikkoja osallistujille, heidän tukemisensa reilun työn löytämisessä on hankkeen keskiössä. Tämän vuoksi tuki osallistujille jatkuu myös valmennuksen jälkeen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Veikko Mäkelä.

Valmennukset on suunniteltu kymmenen viikon kokonaisuuksiksi, joiden aikana osallistujat saavat tietoa ja ohjausta muun muassa oikeuksistaan työelämässä, työn hakemisesta, uramahdollisuuksista ja oman työelämäidentiteetin löytämisestä. Valmennukset sisältävät myös muita työelämätaitoja tukevia ryhmä- ja yksilöpalveluita, kuten viikoittaista suomen kielen opetusta, IT-koulutusta, arjenhallintataitojen parantamiseen tähtäävää koulutusta ja tapaamisia psykologin kanssa. 

Osallistujilla suuri tarve yksilölliselle tuelle – ajanhallintataidot haasteena

Uhrien työelämävalmiuksien kehittämisen lisäksi valmennusten tarkoituksena on kerätä tietoa hyväksikäyttöä kokeneiden mahdollisista työelämään liittyvien palveluiden tarpeesta. Tiedonkeruu jatkuu koko hankkeen ajan, kertoo Mäkelä.

– Ensimmäisen valmennuksen osallistujien perusteella voidaan yleisellä tasolla todeta, että hyväksikäytön uhrit näyttäisivät tarvitsevan työelämässä painotetusti yksilöllistä, lähitapaamisina järjestettävää tukea. Omien työelämän oikeuksien ymmärtämisen tukeminen ja työ- ja opiskelumahdollisuuksien kartoittaminen ja niistä kertominen avasivat selkeästi ensimmäisen valmennuksen osallistujille uusia tapoja ajatella tulevaisuuttaan. Ne ovat myös auttaneet osallistujia ymmärtämään todellista potentiaaliaan, mikä taas vähentää hyväksikäytön riskiä. Yhden valmennuksen perustella ei kuitenkaan ole järkevää vielä vetää tarkempia johtopäätöksiä kohderyhmän työelämäpalveluiden tarpeesta.

Ensimmäiseen valmennukseen on onnistumisien lisäksi sisältynyt myös haasteita. Osallistujien arjen- ja ajanhallintataitojen puutteellisuuden vuoksi poissaoloja ja myöhästymisiä on sattunut jonkin verran. Aina näistä ei ole muistettu ilmoittaa hankehenkilökunnalle, minkä vuoksi ryhmätoimintoihin on saattanut saapua vain yksittäisiä ihmisiä.

– IKUT-valmennukset ovat siinä mielessä oiva kokeilu kohderyhmälle, että osallistujia ei sanktioida esimerkiksi työttömyysetuuksien menettämisellä. Tämä mahdollistaa joustavamman osallistumisen ja esimerkiksi rikosprosessiin liittyvien menojen huomioimisen. Ajanhallintataitojen puutteellisuus on kuitenkin selkeä, lisäpanostusta tarvitseva asia, josta on haittaa sekä työelämässä että työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuten kieli- ja kotoutumiskoulutuksiin, osallistumisessa. Elämäntilanne olisikin tärkeää huomioida kokonaisvaltaisesti työllisyystoimissa heti alkuvaiheessa, mihin toivottavasti voidaan edes osittain vastata keväällä 2022 voimaan tulevalla pohjoismaisella työvoimapalvelumallilla Mäkelä toteaa.

Kolme valmennusta jäljellä

Työelämävalmennuksia toteutetaan keväällä kaksi ja viimeinen syksyllä 2022. Ensimmäisen valmennuksen perusteella tulevissa valmennuksissa tullaan antamaan aikaisempaa enemmän painoarvoa arjenhallintataitojen ja osallistujien hyvinvoinnin tukemiselle, vaikka valmennusten painopiste on edelleen työelämätaitojen parantamisessa.

Hankkeen viimeisen vuoden aikana tullaan miettimään myös tarkkaan sitä, miten ja missä tuki osallistujille jatkuu hankkeen loppuessa. 

– Keskitymme täysillä tulevien valmennusten toteuttamiseen, mutta niiden ohella pitää ilman muuta miettiä miten vastaavaa palvelua toteutetaan tulevaisuudessa ja onko sitä tarvetta laajentaa esimerkiksi niihin hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreihin, joilla ei ole vielä oleskeluoikeutta Suomeen. Tällä pystyisimme ehkäisemään sitä, että nämä ihmiset eivät joudu uudelleen ihmiskaupan uhriksi – missä ikinä he tulevat tulevaisuudessa asumaan, Mäkelä toteaa.

Ihmiskaupan uhrien työelämätaitojen ja -valmiuksien kehittäminen (IKUT) -hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahoituksen myöntää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Jutussa käytetyt kuvat ovat kuvituskuvia. Kurssille osallistuneet eivät esiinny niissä.

Lisätietoa hankkeesta ja hankkeessa tuotettuja materiaaleja löydät IKUT-hankkeen omilta sivuilta. 

Hankkeen sivuille pääset tästä linkistä.