Uudet asiakkaat vuonna 2022
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi tuli aikavälillä 1.1. – 31.12.2022 peräti 429 uutta henkilöä. Heistä 367 otettiin asiakkaaksi, koska auttamisjärjestelmä arvioi, että he olivat voineet joutua ihmiskaupan uhriksi. 62 asiakkaaksi otettua henkilöä on ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden alaikäisiä lapsia, jotka tarvitsivat apua huoltajansa ohella.
Näiden 62 lapsen osalta auttamisjärjestelmä ei kerää tarkempia tilastoja, vaan alla olevat tilastot koskevat 367 ihmiskaupan uhria.
Uudet asiakkaat edustivat 38 eri kansalaisuutta. Yleisimmät kansalaisuudet olivat (aakkosjärjestyksessä) Afganistan, Filippiinit, Irak, Kamerun, Marokko, Nigeria, Ruanda, Somalia, Suomi, Thaimaa, Turkki, Ukraina ja Vietnam. Neljän uuden asiakkaan kansalaisuus oli tuntematon tai asiakkaalla ei ollut kansalaisuutta.
Ukrainan sota ei ole vaikuttanut auttamisjärjestelmään ohjattujen Ukrainan kansalaisten määrään. Vuonna 2022 asiakkaaksi otettiin kuusi Ukrainan kansalaista, kun edellisvuonna lukumäärä oli viisi.
Kuvio 3. Vuonna 2022 auttamisjärjestelmään otetut uudet asiakkaatKaaviokuva näyttää uusien aikuisten asiakkaiden, alaikäisten asiakkaiden ja edellä mainittujen alaikäisten lasten määrän. (n = 429)
Kuvio 4. Uudet asiakkaat iän ja sukupuolen mukaan
Hieman yli puolet uusista asiakkaista oli naisia ja tyttöjä. (n = 367)
Kuvio 5. Uusien asiakkaiden ikäjakauma
Valtaosa uusista asiakkaista oli alle 40-vuotiaita aikuisia. (n = 367)
Kuvio 6. Ihmiskaupan muodot, joiden uhriksi uudet asiakkaat olivat joutuneet
Pakkotyöhön joutuneita ohjattiin auttamisjärjestelmään ylivoimaisesti enemmän kuin muiden ihmiskaupan muotojen uhreja. (n = 367)
Kuvio 7. Naisiin ja tyttöihin (192) kohdistuneet ihmiskaupan muodot
(n = 192)
Kuvio 8. Miehiin ja poikiin (175) kohdistuneet ihmiskaupan muodot
(n = 175)
Kaikkiaan uusista asiakkaista 131 kertoi joutuneensa ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella ja 263 Suomessa. Ulkomailla hyväksikäytettyihin oli kohdistunut erityisesti pakkoavioliittoja (47 asiakasta), seksuaalisen hyväksikäytön muotoja (40 asiakasta) ja pakkotyötä (39 asiakasta). Suomen ulkopuolella tapahtuneet pakkoavioliitot olivat tapahtuneet pääosin asiakkaan kotimaassa. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö puolestaan tapahtuivat tyypillisesti kotimaan ulkopuolella, usein pakomatkalla kotimaasta Eurooppaan. Tapahtumamaista nousivat esiin erityisesti Turkki ja Kreikka.
Suomessa uhriksi joutuneista voit lukea lisää täältä.
Kuvio 9. Ihmiskaupan muodot sen mukaan, tapahtuiko hyväksikäyttö ulkomailla vai Suomessa
Uusista asiakkaista 131 (36 %) joutui ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella. 236 henkilöä (64 %) joutui ihmiskaupan uhriksi Suomessa. (n = 367)
Uusista asiakkaista vain viidenneksellä (77 henkilöä) oli Suomessa rekisteröity kotikunta asiakkaaksi otettaessa. Henkilöille, joilla on kotikunta Suomessa, auttamistoimet järjestää kotikunta, 1.1.2023 alkaen hyvinvointialue.
290 asiakasta eli neljä viidestä uudesta asiakkaasta oli asiakkaaksi otettaessa Suomessa joko viisumin turvin tai viisumivapaasta valtiosta, rekisteröitymätön EU-kansalainen, turvapaikanhakija, tilapäistä suojelua saava tai maassa ilman laillista oleskelulupaa oleskeleva henkilö.
Kuvio 10. Uusien asiakkaiden oleskelustatus Suomessa sillä hetkellä, kun heidät otettiin asiakkaaksiUusista asiakkaista vain 29:lla ei ollut lainmukaista oleskeluoikeutta Suomessa (n = 367).
Ihmiskaupan uhrin harkinta-ajat
Suomessa annettiin vuoden 2022 aikana 14 ihmiskaupan uhrin harkinta-aikaa, joista jokaisen on antanut auttamisjärjestelmä. Harkinta-ajan keskimääräinen kesto oli 3 kuukautta.
Auttamisjärjestelmä tai esitutkintaviranomainen voivat antaa harkinta-ajan ihmiskaupan uhrille, joka oleskelee Suomessa ilman lainmukaista oleskeluoikeutta. Harkinta-aika laillistaa ihmiskaupan uhrin oleskelun Suomessa maksimissaan kuudeksi kuukaudeksi. Harkinta-ajasta voit lukea lisää täältä.
Harkinta-aikaa ei arvioitu tarpeelliseksi asiakkaille, jotka oleskelivat Suomessa ilman lainmukaista oleskeluoikeutta, mutta joita ei joka tapauksessa voitaisi poistaa maasta.