Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet uudet asiakkaat
Vuonna 2022 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 367 uutta asiakasta. Heistä 236 eli yli 64 prosenttia on voinut joutua ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Tällä sivulla on tilastotietoa näistä 236 henkilöstä.
Pakkotyötä useilla aloilla
Useimmin auttamisjärjestelmään ohjattu henkilö oli joutunut Suomessa pakkotyöhön viittaaviin olosuhteisiin (178 henkilöä). Nämä henkilöt olivat tavallisesti työskennelleet siivousalalla, luonnonmarjojen poimijana, kasvihuonetyössä, ravintola-alalla, kauneudenhoitoalalla, varasto- tai muuttotyössä sekä autokorjaamoissa ja -pesuloissa. Yksittäisiä tapauksia havaittiin myös joiltakin muilta aloilta, kuten metsä- ja rakennusalalta.
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi joutuneita ohjautui auttamisjärjestelmään hieman enemmän (24) kuin edellisvuonna (21). Yleisimmin kyse oli henkilön hyväksikäyttämisestä prostituutiossa.
Suomessa pakkoavioliitossa eläneitä asiakkuuteen tuli 25. Pakkoavioliitot tulivat useimmiten ilmi, kun uhri oli hakenut apua kokemansa lähisuhdeväkivallan vuoksi joko viranomaiselta tai järjestöltä.
Kuvio 11. Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet ihmiskaupan muodon mukaan jaoteltuna
Rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjen ja benefit fraud -ihmiskaupan uhriksi joutuneiden osuus uusista asiakkaista on hyvin vähäinen. Auttamisjärjestelmään ei ohjautunut Suomessa kerjäämisessä hyväksikäytettyjä, lapsisotilaita tai elinkaupan uhreja (n = 236).
Uhri useimmiten EU:n ulkopuolelta
Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet henkilöt, jotka ohjautuivat auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, olivat pääsääntöisesti kotoisin Euroopan Unionin (EU) ulkopuolella sijaitsevasta valtiosta, erityisesti Aasian ja Lähi-Idän maista. 21 henkilöä oli kotoisin joko Suomesta tai muusta EU-valtiosta.
Uusi asiakas oleskeli maassa yleisimmin laillisesti, joko oleskeluluvalla (54 henkilöä) tai viisumilla (104 henkilöä). Turvapaikanhakijana Suomessa oleskeli 28 henkilöä ja tilapäistä suojelua sai neljä henkilöä. Ilman lainmukaista oleskeluoikeutta oli 25 henkilöä.
Ukrainan sota ei vaikuttanut auttamisjärjestelmään ohjattujen Ukrainan kansalaisten määrään. Vuonna 2022 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi tuli kuusi Ukrainan kansalaista, mikä ei poikkea edellisvuosien luvuista. Auttamisjärjestelmä kuitenkin vastaanotti ukrainalaisiin liittyviä ilmoituksia ja tiedusteluja mahdollisesta työvoiman hyväksikäytöstä ja palkanmaksuongelmista.
Kuvio 12. Suomessa uhriksi joutuneet (236) oleskelustatuksen mukaan
(n = 236)
Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneista 58 prosenttia oli miehiä, 42 prosenttia naisia. Hyväksikäytettyjen joukossa oli kaksi alaikäistä henkilöä.
Kuvio 13. Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden sukupuolijakauma
Suomessa uhriksi joutuneiden määrä 2016-2022
Henkilöitä, jotka ovat voineet joutua ihmiskaupan uhriksi Suomessa on ohjautunut Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi vuosi vuodelta enemmän. Tähän vaikuttavat osaltaan kasvanut tietoisuus ihmiskaupasta, ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittyminen sekä tietyiltä osin muuttoliike.
Voimakkaat piikit tilastoissa viittaavat tavallisesti siihen, että asiakkaaksi on otettu samaan rikosvyyhteen liittyvä suurempi ryhmä asiakkaita kerralla. Tällaiset tapaukset ovat liittyneet joko pakkotyöhön tai prostituutiossa hyväksikäyttämiseen liittyvään ihmiskauppaan, eikä niitä tule ilmi joka vuosi.
Kuvio 14. Auttamisjärjestelmään vuosina 2016-2022 otetut henkilöt, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhriksi Suomessa
Vuonna 2022 poliisi ja Rikosuhripäivystys ohjasivat Suomessa uhriksi joutuneita auttamisjärjestelmään eniten
Kuvio 14.5 Asiakkaaksi otetut 263 Suomessa hyväksikäytettyä henkilöä ohjanneet tahot
Kaaviokuvasta käy ilmi, mitkä organisaatiot ohjasivat auttamisjärjestelmään ne 263 Suomessa hyväksikäytön kohteeksi joutunutta henkilöä, jotka otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaaksi.