Täällä ihmiskaupan uhreja tunnistetaan

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hakeutui ja ohjattiin alkuvuodesta 2022 yhteensä 185 henkilöä.  Se on enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavana ajanjaksona.

Viranomainen, järjestö tai vaikkapa seurakunta voi ohjata Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään henkilön, jonka arvelee joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Auttamisjärjestelmä kerää tietoa siitä, mistä ohjaukset tulevat. Tämä tieto kertoo erityisesti siitä, minne ihmiskauppaa koskevaa tietoutta on jalkautunut, missä ihmisen ohjaaminen auttamisjärjestelmään on tullut osaksi organisaation käytäntöjä ja missä se nähdään asiakasta hyödyttävänä toimintana. 

Ohjauksia koskeva tilasto ei välttämättä kerro siitä, missä ihmiskaupan uhreja todennäköisimmin kohdataan.  Joskus ihmiskaupan uhriksi joutunut on havaittu ja hänen tilanteensa on huomioitu, mutta häntä ei ohjata Auttamisjärjestelmään, koska hänen ei arvioida saavan siitä lisäarvoa tai koska henkilö itse ei halua hakeutua auttamisjärjestelmään. 

Samoin uhriksi joutuneita voidaan kohdata jossain useinkin, mutta heitä ei tunnisteta ihmiskaupan tai muunkaanlaisen hyväksikäytön uhriksi, eivätkä he itse osaa, pysty tai uskalla hakea apua.

He, joita ei tunnisteta, voivat jäädä vaaraan

Ongelmaksi tilanne muodostuukin jos missään ei tunnisteta, että kohdattu henkilö on joutunut ihmiskaupan uhriksi. Tämä voi johtaa siihen, että henkilöön kohdistuva hyväksikäyttö jatkuu tai hän jää alttiiksi ihmiskaupan tai muunlaisen hyväksikäytön uhriksi joutumiselle jatkossa, sillä hän ei saa oikeanlaista tukea kokemustensa käsittelyyn ja niistä toipumiseen.  Hyväksikäytön taustalla oleva rikollinen toiminta voi jatkua ja sen uhriksi voi joutua muitakin henkilöitä. 

Suomea eivät siis turhaan sido eri kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat Suomea tunnistamaan ja auttamaan henkilöitä, jotka ovat voineet joutua ihmiskaupan uhriksi.

Toisinaan Auttamisjärjestelmään on hakeutunut suoraan itse henkilöitä, joita ei ole tunnistettu ihmiskaupan uhriksi muissa palveluissa. Nämä ihmiset ovat löytäneet tietoa Auttamisjärjestelmästä omatoimisesti. Tiedon löytäminen itse edellyttää kuitenkin kielitaitoa, lukutaitoa sekä kykyä ja mahdollisuutta etsiä tietoa internetistä. Se edellyttää usein myös sitä, että henkilö jollain lailla tunnistaa itse joutuneensa ihmiskaupan tai muunlaisen hyväksikäytön kohteeksi. Aina näin ei ole. 

Jos henkilö ei itse osaa, pysty tai uskalla hakea apua, jäävät tunnistaminen ja auttaminen  sen varaan, että joku ulkopuolinen havaitsee hyväksikäytön merkit ja osaa toimia. Vähintään mahdollisesti uhriksi joutuneelle täytyy antaa tietoa hänen oikeudestaan saada apua. Tämä puolestaan edellyttää, että uhrin kohtaava henkilö on saanut tietoa ihmiskauppailmiöstä ja siitä, että sen uhreilla on erityisasema avunsaajana sekä muita erityisiä oikeuksia. 

Siksi myös Auttamisjärjestelmä on sitoutunut antamaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa sitä tarvitseville. Auttamisjärjestelmä on tälläkin hetkellä mukana rakentamassa ihmiskaupan tunnistamiseen tähtääviä koulutuskokonaisuuksia eri toimijoille.  

Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneita tunnistaa vahvimmin kolmas sektori

Alkuvuonna 2022 auttamisjärjestelmään hakeutui itse 22 henkilöä. Viranomainen, järjestö tai muu toimija ohjasi auttamisjärjestelmään  163 henkilöä.  

Useimmin ohjauksen teki Maahanmuuttovirasto (47 henkilöä) ja seuraavaksi useimmin Rikosuhripäivystys (41 henkilöä). Rikosuhripäivystys ohjasi auttamisjärjestelmään erityisesti Suomessa uhriksi joutuneita. Kansalaisjärjestöt ja muu kolmas sektori tunnisti ja ohjasi auttamisjärjestelmän Suomessa uhriksi joutuneita henkilöitä  yli kaksi kertaa useammin kuin kaikki viranomaiset yhteensä.  Ulkomailla uhriksi joutuneita tunnistavat useimmin viranomaiset.

Kuvio 1. Auttamisjärjestelmään henkilöitä ohjanneet toimijat

Nämä toimijat ohjasivat mahdollisia ihmiskaupan uhriksi joutuneita auttamisjärjestelmään: Migri (47), Rikosuhripäivystys (41), vastaanottokeskukset (35), lakimies tai asianajaja (25), uhriksi joutunut henkilö itse (22), kunnan sosiaalitoimi (7), ensi- ja turvakoti (5), poliisi (4), muu järjestö (3) ja seurakunta (1). *Ensi- tai turvakotien viidestä ohjauksesta neljä teki Turvakoti Mona.

Kolme neljästä asiakkuuteen

Auttamisjärjestelmään ohjattu henkilö otetaan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, jos auttamisjärjestelmä arvioi hänen joutuneen ihmiskaupan uhriksi ja jos hän tarvitsee sen vuoksi apua.

Asiakkaaksi otettiin alkuvuonna 139 henkilöä sekä heidän alaikäisiä lapsiaan. 51 henkilöä ei otettu asiakkaaksi, sillä heitä ei arvioitu juuri ihmiskaupan uhriksi tai koska he eivät tarvinneet apua kokemuksensa vuoksi. Tällaiset asiakkaat auttamisjärjestelmä pyrkii ohjaamaan muiden palveluiden piiriin ja tarvittaessa selvittää, mitä muita palveluita heille olisi olemassa ja kuinka niihin ollaan yhteydessä. Viisi hakemusta asiakkaaksi ottamisesta odotti käsittelyä 30.6.2022. 

63 henkilön asiakkuus päätettiin. Yleisin syy asiakkuuden päättymiselle oli se, ettei avuntarvetta ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi enää ollut: Asiakkaaseen ei kohdistunut turvauhkaa, eikä hän ollut osallisena ihmiskauppaan liittyvässä rikosprosessissa. Hän ei enää tarvinnut tai kokenut tarvitsevansa erityisiä tukitoimia, ja usein asiakas oli löytänyt mielekästä työtä tai opiskelupaikan. Elämä oli alkanut voittaa. Näiden henkilöiden asiakkuus oli kestänyt kahdesta kahdeksaan vuotta. Asiakkuuksia päätettiin myös asiakkaan palattua tuetusti kotimaahansa omasta tahdostaan. 

Jotkut asiakkuudet päättyivät vähemmän onnekkaista syistä: koska asiakas oli joko kadonnut eikä häneen saatu enää yhteyttä, tai koska hänet oli käännytetty Suomesta toiseen valtioon. 

Kuvio 2. Auttamisjärjestelmän tekemät päätökset 1.1.-30.6.2022