Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa
Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa eli pakkotyö (jota joskus kutsutaan myös työperäiseksi ihmiskaupaksi) on seksuaalisen hyväksikäytön ohella yleisimpiä ihmiskaupan muotoja maailmassa.
Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvällä ihmiskaupalla tarkoitetaan tilanteita, jossa henkilö saatetaan tekemään työtä ilman, että hänellä on tavanomaisia oikeuksia tai mahdollisuuksia kieltäytyä siitä tai lopettaa työn tekeminen ilman vakavia seuraamuksia.
Vakava seuraamus voi olla konkreettinen uhriin itseensä tai hänen läheisiinsä kohdistuva uhka. Lisäksi esimerkiksi se, että töiden lopettaminen johtaisi uhrin maasta poistamiseen tai tyhjän päälle jäämiseen vieraassa maassa, voivat olla seikkoja, joiden vuoksi uhri kokee, ettei hänellä ole mahdollisuutta lähteä työstään vapaasti.
Työsuhde saattaa näyttää hyvältä paperilla
Työperäisen ihmiskaupan uhrien työolosuhteissa toistuu alasta riippumatta se, että uhrit tekevät pitkiä työpäiviä työmääräänsä nähden liian pienellä palkalla tai kokonaan palkatta. Yleistä on myös se, ettei pitkien työpäivien aikana saa pitää kunnollisia taukoja.
Lisäksi uhrit kokevat usein työnantajiensa taholta psyykkistä ja toisinaan myös fyysistä väkivaltaa. Pitkien työpäivien vuoksi uhrien vapaa-aika jää usein hyvin vähäiseksi ja joissakin tapauksissa uhrit ovat myös joutuneet jopa majoittumaan työpaikallaan.
Suomessa työvoiman hyväksikäyttöön liittyville ihmiskauppatapauksille on tyypillistä, että työsuhde on saatu paperilla näyttämään täysin lailliselta. Työsopimukseen on usein kirjattu työehtosopimusten määrittelemä palkka ja työaika, mitä ei todellisuudessa kuitenkaan noudateta. Työntekijän tilille voidaan myös maksaa sopimuksen mukainen palkka, mutta työnantaja voi pitää hallussaan uhrin pankkikorttia tai vaatia uhria nostamaan palkkarahat tililtä ja antamaan työnantajalle takaisin käteisenä.
Työntekijä voi olla sidottu työnantajaan monin eri tavoin
Sen lisäksi, että uhrin pankkikortti ja muut tärkeät asiakirjat, kuten passi ja oleskeluluvat, voivat olla työnantajan hallussa, voi työnantaja rajoittaa uhrin toimintavapautta myös monin muin keinoin.
Uhri on usein tietämätön Suomen yhteiskunnan toiminnasta ja siksi monin tavoin riippuvainen työnantajastaan, mikä helpottaa hänen kontrollointiaan.
Asumisen ja oleskeluluvan lisäksi uhri voi olla sidottu työnantajaansa myös esimerkiksi matkan ja oleskeluluvan järjestämisestä syntyneen velan kautta. Lisäksi uhriin tai hänen läheisiinsä voi kohdistua uhkailua, kiristystä tai väkivaltaa, minkä avulla uhri saadaan pidettyä työnantajan kontrollin alaisena.
Hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa useilla aloilla
Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan Suomessa muihin ihmiskaupan muotoihin verrattuna eniten. Sitä esiintyy Suomessa tällä hetkellä erityisesti ravintola-, siivous- ja rakennusaloilla sekä maataloudessa. Lisäksi työperäiseen ihmiskauppaan viittaavaa hyväksikäyttöä on havaittu myös yksityishenkilöiden kotona. Tämän kaltaisissa tapauksissa uhrit ovat usein työskennelleet niin sanottuina kotiapulaisina ja tehneet hyväksikäyttäjilleen erinäisiä kotitaloustöitä.
Myös parisuhteeseen, avioliittoon tai muuhun sukulaisuussuhteeseen voi liittyä työvoiman hyväksikäyttöön tai jopa pakkotyöhön verrattavissa olevaa hyväksikäyttöä, joka tapahtuu nimenomaan yksityishenkilöiden kodeissa.
Suomessa uhrit ovat tavallisesti ulkomaan kansalaisia
Suomessa työperäisen ihmiskaupan uhreiksi joutuneet henkilöt ovat olleet pääosin ulkomaalaisia ja alun perin suostuneet heille tarjottuun työhön vapaaehtoisesti. Yleensä uhri on houkuteltu Suomeen töihin kotimaassaan jonkun tutun henkilön, esimerkiksi ystävän tai sukulaisen toimesta lupaamalla uhrille parempaa elämää ja hyvää palkkaa. Näissä tapauksissa todelliset työolot selviävät uhreille usein vasta Suomessa työn alettua.
Paperittomuuden (laiton maassa oleskelu) tai sen uhan on havaittu olevan altistava tekijä työperäisen ihmiskaupan uhriksi joutumiselle. Paperiton henkilö ajautuu usein yhteiskunnan palveluiden ja tuen ulkopuolelle, mikä tekee hänen hyväksikäytöstään helpompaa.
Suomeen saapuu myös turvapaikanhakijoiden joukossa paljon henkilöitä, jotka ovat joutuneet työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreiksi kotimaassaan tai matkalla Suomeen. Näiden henkilöiden kokemuksissa on usein merkkejä hyvin rankasta hyväksikäytöstä, jossa voi olla viitteitä pakkotyön tai jopa orjuuden kaltaista olosuhteista.
