Ihmiskaupan uhrien työelämävalmiuksien kohentaminen
Auttamisjärjestelmän IKUT-hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin vuosina 2021-2022 ihmiskaupan uhreille suunnattua työelämävalmennusmallia. Hanke toteutti neljä työelämävalmennusryhmää, joihin osallistui yhteensä 22 ihmiskaupan ja muun vakavan hyväksikäytön uhria.
Valmennusten tavoitteena oli:
- lisätä ihmiskaupan uhrien tietoisuutta oikeuksistaan työelämässä
- vahvistaa heidän suomen kielen taitoaan
- vahvistaa tietotekniikan osaamista
- vahvistaa työnhakutaitoja
- kohentaa heidän itseluottamustaan ja omanarvontuntoaan
- tarjota heille yksilöllistä psykososiaalista tukea, sekä
- tukea heitä ura- ja opintosuunnitelmiensa rakentamisessa.
Valmennusta järjestettiin neljänä päivänä viikossa puolipäiväisesti. Yhteensä yksi valmennus kesti 10 viikkoa. Puolipäiväisen opiskelun todettiin sopivan hyvin etenkin osatyökykyisille ja kuormittavissa elämäntilanteissa oleville osallistujille. 
Työelämävalmennus sisälsi esimerkiksi:
- laajan alkukartoituksen
- suomen kielen ja tietotekniikan opetusta
- arjenhallintataitojen tukemista
- yksilöohjausta
- psykologin tapaamisia
- työelämä- ja yhteiskuntatietouden lisäämistä
- yritys- ja oppilaitosvierailuja
- työnhakutaitojen kehittämistä sekä
- ura- ja koulutussuunnitelmissa tukemista.
Työelämävalmennukset järjestettiin yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen ja Kotoutumiskeskus Monikan kanssa. Valmennusten toteutukseen osallistui myös lukuisia muita toimijoita, kuten vierailuluennoitsijoita eri viranomaisista ja järjestöistä.
Valmennukseen osallistuneet ohjautuivat kursseille muun muassa uhreja auttavista järjestöistä, sosiaali- ja työllisyyspalveluista sekä vastaanottokeskuksista.
Vahvistusta taitoihin ja omanarvontuntoon
Valmennuksessa havaittiin, että ihmiskaupan ja muun vakavan hyväksikäytön uhreilla on työllistyjinä usein erityistarpeita. Useilla valmennukseen osallistuneilla oli puutteelliset työelämävalmiudet, kuten heikko tietous suomalaisesta työelämästä ja omista oikeuksistaan siinä. Useilla oli myös puutteellinen kielitaito ja tietotekniset valmiudet.
Valmennuksella haluttiin vastata näihin tarpeisiin ja lisätä siten osallistujien mahdollisuuksia työllistyä.
Monella valmennukseen osallistuneella oli taustallaan hyväksikäyttöä suomalaisessa työelämässä. Heillä oli usein heikko luottamus työelämään ja työnantajiin sekä omiin tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa työllistyä osaamistaan vastaavaan, turvalliseen ja reiluun työsuhteeseen.
Valmennuksessa kohennettiin osallistujien tietoutta omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan työelämässä. Tällä haluttiin ennaltaehkäistä riskiä hyväksikäytön uusiutumisesta ja lisätä osallistujien luottamusta tulevaisuuteensa ja mahdollisuuksiinsa.
Kokemuksia työelämävalmennuksista
Tammikuussa 2022 julkaistussa artikkelissa IKUT-hankkeen työntekijät kertovat kokemuksistaan ensimmäisen työelämävalmennuksen jälkeen. Artikkeli aukeaa uuteen ikkunaan.
”Heidän on voinut olla haastavaa uskoa sitä, että he ovat saman työlainsäädännön ja oikeuksien piirissä kuin Suomessa syntyneet.”
Kesäkuussa 2022 julkaistussa artikkelissa kokemusta ihmiskaupan uhrien työelämävalmennuksista oli kertynyt jo enemmän. Artikkeli aukeaa uuteen ikkunaan.
Rahoitus Euroopan Sosiaalirahastosta ja Hämeen ELY-keskukselta
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toteutti IKUT-hanketta ajalla 1.6.2020-28.2.2023. Hanketta rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto ja rahoituksen myönsi Hämeen ELY-keskus.
Hanke tähtäsi siihen, että Suomessa tunnettaisiin paremmin ihmiskaupan uhrien asemaa työelämässä ja työllisyyspalveluiden saajina sekä siihen, että ihmiskaupan uhrien työelämävalmiudet kohenisivat ja heidän riskinsä hyväksikäytön uusiutumiselle pienenisi. Lisäksi hankkeella pyrittiin edistämään sitä, että yritykset osallistuisivat laajemmin ihmiskaupan torjuntaan sekä ihmiskaupan uhrien työllisyystilanteen kohentamiseen Suomessa.