Ihmiskauppiaan toiminta

Yleisimmin rikoksentekijät saattavat uhrin hyväksikäytön kohteeksi saadakseen hänestä rahallista hyötyä. Uhri saatetaan alistaa esimerkiksi työhön tai parituksen kohteeksi tahtonsa vastaisesti tai hyvin huonoilla ehdoilla. Rikoksentekijät keräävät uhrin toiminnasta syntyvän tuoton pääosin itselleen tai kanavoivat sen muuhun rikolliseen toimintaan. Ihmiskaupparikollisuuteen liittyykin usein muun muassa rahanpesurikoksia, veronkiertoa ja muita yhteiskunnan taloutta vakavasti haittaavia rikoksia. Ihmiskaupalla saatetaan myös rahoittaa  terrorismia. 

Ihmiskauppa ei kuitenkaan täyttyäkseen edellytä, että hyöty olisi juuri rahallista. Tekijän motiivina voi olla myös hyväksikäyttö itsessään. Uhri saatetaan pakottaa avioitumaan tahtonsa vastaisesti tai tekijä voi pitää uhria kotiapulaisenaan, tai hyötyä hänestä seksuaalisesti.

Ihmiskauppias haluaa varmistaa, ettei uhri pysty kertomaan tilanteestaan ulkopuolisille, poistumaan tilanteestaan tai hakemaan apua. 

Ihmiskauppias pyrkii kontrolloimaan uhria

Rikoksentekijän intresseissä on saattaa uhri asemaan, jossa hän on jollain lailla alisteinen tai riippuvainen rikoksentekijästä, tai ylläpitää jo olemassa olevaa riippuvuutta. Silloin uhrin kontrollointi on helpompaa ja uhrin mahdollisuudet poistua rikoksentekijän vaikutuspiiristä heikentyvät.

Ihmiskaupan uhrin riippuvainen asema voi johtua esimerkiksi perhe-, sukulaisuus-, työ-, vuokra- tai velkasuhteesta rikoksentekijään. Se voi olla myös huumausaineen käyttäjän riippuvuutta huumausaineen toimittajasta.

Tekijä voi saattaa uhrin riippuvaiseen asemaan myös uhkaamalla paljastaa viranomaisille uhrin tekemät rikokset tai vaikkapa sen, että uhri oleskelee maassa laittomasti.

Laillisesti maassa oleskelevaa uhria voidaan uhata oleskeluluvan menettämisellä ja hänelle voidaan uskotella, että maan viranomaiset ovat pahoja ja väkivaltaisia, eikä heihin voi luottaa. Tekijä pitää huolen siitä, ettei uhri saa tietää oikeuksistaan eikä voi tai uskalla mennä puhumaan viranomaisille tai muille auttaville tahoille.

Velkaannuttaminen, kiristys ja musta magia

Ylläpitääkseen riippuvuussuhdetta rikoksentekijä voi esimerkiksi uhkailla uhria tai hänen läheisiään, kohdistaa uhriin tai hänen läheisiinsä väkivaltaa, painostaa tai kiristää uhria, tai uhata uhria häpäisemisellä. Tekijä voi mm. uhata paljastaa uhrista otetut alastonkuvat tai muun arkaluontoisen kuvan tai tiedon saadakseen uhrin toimimaan haluamallaan tavalla.

Uhrille saatetaan myös määrätä velka, jonka avulla uhria pyritään hallitsemaan. Velka saattaa syntyä esimerkiksi tekaistuista ja suurennelluista matkakuluista, vuokrasta, erilaisista hyväksikäyttäjän perimistä ”sakkomaksuista” tai esimerkiksi huumeveloista, jotka ovat saattaneet moninkertaistua, jos niitä ei ole maksettu määrätyssä ajassa. Velka paisuu yleensä suhteettoman suureksi, eikä uhri aina tiedä kuinka paljon velkaa yhteensä on tai kuinka paljon hän on sitä jo lyhentänyt.

Uhrin taustasta riippuen häneen on myös voitu kohdistaa mustaan magiaan liittyviä toimia, joissa uhria pyritään kontrolloimaan kertomalla hänelle, että hän esimerkiksi kuolee tai tulee hulluksi jos hän ei toimi vaaditulla tavalla tai jos hän kertoisi tilanteestaan ulkopuolisille. Tämän tyyppistä painostusta on havaittu etenkin länsiafrikkalaisten uhrien kohdalla.