Hadir – rikollisuuteen pakotettu poika

Kertomus ja siinä esiintyvät henkilöt ovat kuvitteellisia. Kertomuksessa on soveltaen käytetty tosielämän tapauksia.

10-vuotiaan Hadirin perhe oli köyhä, mutta he tulivat toimeen jotenkuten. Äiti laittoi kotona maistuvaa ruokaa ja pikkusisarukset pyörivät äidin jaloissa. Kotona oli ahdasta, joten Hadir vietti päivänsä kaduilla muiden poikien kanssa. Pojat haaveilivat rikkauksista ja paremmasta elämästä. He ihailivat vanhempia poikia, jotka olivat jo käyneet Euroopassa. He kertoivat Euroopasta ihmeellisiä tarinoita.

Kun Hadir täytti 12 vuotta, eräs vanhemmista pojista kertoi, että Hadir voisi kohta olla valmis lähtemään Eurooppaan. Matkasta ei kannattaisi kertoa edes omille vanhemmille, he eivät kuitenkaan ymmärtäisi tilannetta eivätkä laskisi Hadiria ulkomaille. Vanhempi poika lupasi, että Hadir voisi tulla Euroopassa rikkaaksi ja lähettää rahaa vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Tätä Hadir oli odottanut koko elämänsä.

Hadir on riippuvainen matkakumppaneistaan

Pian Hadir oli jo matkalla Eurooppaan. Matka oli vaarallinen. Hadir oli täysin riippuvainen vanhemmista pojista ja miehistä, joiden mukana hän matkusti. Miehet olivat joskus vihaisia Hadirille, jos tämä oli väsynyt eikä jaksanut kävellä. Itkeä ei saanut lainkaan. Hadiria rangaistiin itkemisestä ja hidastelusta lyömällä häntä korville ja hakkaamalla häntä kepillä.

Miehet opettivat Hadiria hankkimaan rahaa ja Hadir oppi, että etenkin turistien taskuista saattoi löytää paljon käteistä. Hadirista tuli pian taitava näpistelijä ja hän toi vanhemmille tovereilleen joskus suuriakin summia rahaa. Jos rahaa ei onnistunut saamaan, miehet löivät Hadiria eikä hänelle annettu ruokaa. Hadir oppi myös myymään kannabista ja poltteli sitä itsekin, niinhän vanhemmatkin pojat tekivät.

Lapsen suostumuksella hyväksikäyttöön ei ole merkitystä

Rahaa ei koskaan riittänyt kotiväelle lähetettäväksi, mutta Hadirille luvattiin, että jonain päivänä rahaa olisi jos Hadir työskentelisi oikein kovasti. Hadir oli uskollinen miehille, jotka hänen mielestään suojelivat ja auttoivat häntä.  

Jos poliisi otti Hadirin kiinni, hän ei kertonut heille suojelijoistaan. Hadirin lisäksi miehillä oli myös kolme muuta Hadirin ikäistä poikaa, jotka hoitivat rahan hankkimisen. Pojista nuorin ei kuitenkaan ollut hyvä varastelemaan ja hän itki usein koti-ikäväänsä. Hän sai usein selkäänsä, itkua hakattiin hänestä pois. Myös Hadir ikävöi äitiänsä ja kaipasi usein kotiin, muttei hän näyttänyt sitä. Hän toivoi vielä jonain päivänä palaavansa kotiin rikkaana ja mahtavana miehenä. Sitten hän ostaisi äidilleen palatsin.

Alaikäisen hyväksikäyttäminen esimerkiksi rikollisessa toiminnassa on lainvastaista, vaikka lapsi olisi siihen itse suostunut. Lapsen suostumusta ei voida pitää pätevänä. Usein lapsi saattaa kokea tilanteensa normaalina eikä pysty lähtemään tilanteesta, jossa häntä käytetään hyväksi.