Ihmiskaupan uhrin oleskeluoikeudesta
Ihmiskaupan uhri voi hakea oleskelulupaa uhriksi joutumisen perusteella. Työvoiman hyväksikäytön tai työnantajan kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneelle on myös erityisiä oleskelulupatyyppejä.
Ihmiskauppa täytyy huomioida myös kansainvälisen suojelun perusteita arvioitaessa, eikä ihmiskaupan uhria saa poistaa maasta ennen kuin hänellä on ollut mahdollisuus oikeuksiensa toteutumiseen ja asiansa selvittämiseen siinä määrin kuin se on mahdollista Suomessa.
Ilman lainmukaista oleskeluoikeutta maassa oleskelevalle ihmiskaupan uhrille voidaan antaa harkinta-aika, joka laillistaa hänen oleskelunsa Suomessa maksimissaan kuudeksi kuukaudeksi.
Auttamisjärjestelmä ohjaa ja neuvoo asiakkaitaan oleskeluoikeuteen liittyvissä asioissa. Auttamisjärjestelmä ei kuitenkaan anna oikeusapua, vaan oikeusapua vaativissa asioissa asiakkaat voidaan ohjata oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan oikeusavustajan luo.
Ihmiskaupan uhrin oleskelulupa
Ihmiskaupan uhriksi joutunut henkilö voi hakea oleskelulupaa uhriksi joutumisen perusteella. Luvan voi saada ihmiskaupan uhri, joka osallistuu ihmiskaupparikoksen esitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn, ja jonka läsnäolo Suomessa on sen vuoksi välttämätöntä. Luvan voi saada myös ihmiskaupan uhri, jonka lupaviranomainen arvioi olevan erityisen haavoittuvassa asemassa uhriksi joutumisestaan johtuen. Tällöin yhteistyö esitutkintaviranomaisen kanssa ei ole välttämätöntä oleskeluluvan saamiseksi.
Lupaa haetaan Maahanmuuttovirastosta, joka myös ratkaisee hakemuksen. Lisätietoa ihmiskaupan uhrin oleskeluluvista sekä muista lupatyypeistä löydät Maahanmuuttoviraston sivuilta.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tukee asiakkaitaan oleskeluoikeuden selvittämisessä ja uuden oleskeluluvan hakemisessa. Huomaathan, ettei auttamisjärjestelmä kuitenkaan tee ratkaisua oleskelulupahakemuksiin eikä se voi vaikuttaa niiden lopputulokseen. Maahanmuuttoviraston täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että auttamisjärjestelmä on arvioinut asiakkaansa olevan ihmiskaupan uhri.
Ihmiskaupan uhrin harkinta-aika
Ihmiskaupan uhrille, joka on Suomessa ilman lainmukaista oleskeluoikeutta (nk. paperiton henkilö), voidaan antaa harkinta-aika. Harkinta-aika laillistaa uhrin oleskelun Suomessa 1 – 6 kuukaudeksi, eikä häntä voida tuona aikana poistaa maasta vastoin hänen tahtoaan. Kuuden kuukauden maksimiajan jälkeen harkinta-aikaa ei voi uusia.
Harkinta-aikana ihmiskaupan uhrille annetaan mahdollisuus toipua kokemuksistaan ja päättää, haluaako hän ryhtyä yhteistyöhön viranomaisten kanssa häneen kohdistuneen ihmiskaupparikoksen selvittämiseksi. Sen aikana uhri voi tehdä päätöksen siitä, haluaako hän hakea Suomesta oleskelulupaa tai kansainvälistä suojelua. Uhri voi myös valita tuetun kotiinpaluun, jos hän haluaa palata kotimaahansa tai muuhun maahan, jossa hänellä on oleskeluoikeus. Auttamisjärjestelmä ohjaa ja tukee asiakasta ja kertoo hänelle eri vaihtoehdoista.
Harkinta-ajan voi antaa:
- ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä omalle asiakkaalleen
- esitutkintaviranomainen (poliisi, Rajavartiolaitos)
Harkinta aikaa ei voi hakea, vaan esimerkiksi auttamisjärjestelmä voi antaa sellaisen asiakkaalleen omasta aloitteestaan. Silloin harkinta-aika annetaan auttamisjärjestelmään ottamisen yhteydessä.
Huom! Auttamisjärjestelmän on ilmoitettava poliisille asiakkaalleen antamasta harkinta-ajasta ja sen kestosta. Muun muassa poliisi valvoo oleskelun laillisuutta Suomessa, joten on tärkeää, että tieto harkinta-ajasta on poliisilla. Muuta tietoa auttamisjärjestelmä ei poliisille oma-aloitteisesti luovuta.
Harkinta-aika voidaan keskeyttää, mikäli uhri on vapaaehtoisesti ja omasta aloitteestaan solminut uudelleen suhteet ihmiskaupasta epäiltyihin. Harkinta-aika voidaan keskeyttää myös, mikäli uhrin toiminta vaarantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, kansanterveyden tai Suomen kansainväliset suhteet.
Harkinta-ajasta säädetään ulkomaalaislain 52 b ja 52 c §:ssä.