Alueelliset IKV-verkostot Auttamisjärjestelmän vastuulle

Ihmiskaupan vastaisen työn helpottamiseksi on jo vuosia sitten perustettu matalan kynnyksen alueellisia verkostoja, joihin voivat osallistua kaikki ilmiön kanssa työskentelevät ja hyväksikäytettyjä työssään kohtaavat ammattilaiset. Näistä ihmiskaupan vastaisista verkostoista käytetään lyhennettä IKV-verkosto.

Aiemmin verkostoja ovat isännöineet Rikosuhripäivystys ja Pro-tukipiste, mutta vuoden alusta vetovastuu siirtyi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle.

Tarkoitus on jatkaa aktiivista alueellista yhteistyötä ihmiskauppailmiötä vastaan. Avoin ja matalan kynnyksen verkosto antaa mahdollisuuden ihmiskauppailmiön tunnistamiseen ja hyvään yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. On koettu hyväksi tavata ilmiön parissa toimivia ja samalla vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia alueelta. Auttamisjärjestelmä on Suomessa asiantuntijaviranomainen. Meillä on laissa määritellyt tehtävät, joihin kuuluu neuvonta ja opastaminen. Haluamme vahvistaa sidosryhmäyhteistyötämme ja nostaa ihmiskauppaan ja hyväksikäyttöön liittyviä teemoja keskusteluun ja käsittelyyn alueellisesti, sekä vahvistaa ja tukea alueellista osaamista.

Alueelliset verkostot

Verkostoja on tällä hetkellä kuusi: Etelä-Karjalan (Lappeenranta), Pohjanmaan (Vaasa), Pohjois-Savon (Kuopio), Turun, Oulun ja Tampereen alueiden verkostot. Mukana on ollut edustajia kotoutumispalveluista, vastaanottokeskuksista, poliisista, Rajavartiolaitoksesta, AVIsta, hyvinvointialueilta, Rikosuhripäivystyksestä, Pro-tukipisteestä, sekä monista muista järjestöistä. Verkostoissa on mukana myös alueella toimivia ihmiskauppaa tuntevia asianajajia tai oikeusaputoimistosta henkilöitä, ammattiliittojen ja TE-toimistojen edustajia, nuorisotyötä tekeviä sekä seurakunnasta väkeä. Verkosto elää ja muuttuu, ja sen tarkoitus on olla avoin, mahdollisimman laajasti ilmiötä kohtaava ja sitä kautta kaikkia hyödyttävä. Yhteisenä tavoitteena on ehkäistä ihmiskauppaa ja heikossa asemassa olevien hyväksikäyttöä. sekä edistää sitä, että hyväksikäyttö tulee ilmi ja sen kohteeksi joutuvat saavat apua.

Tapaamiset

Kaikki verkostot Tampereen verkostoa lukuun ottamatta ehtivät kokoontua lähitapaamisissa keväällä 2024. Tapaamisia järjestettiin huhtikuussa Joutsenossa ja Vaasassa ja toukokuussa Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Tampereen tapaaminen pidetään lokakuussa.

Tarkoitus oli lähinnä järjestäytyä ja tutustua, vaihtaa kuulumisia, ja kuulostella toiveita ja tavoitteita kahvin ääressä. Tapaamisia pidettiin tärkeinä monestakin syystä. On hyvä tavata kasvotusten asian parissa toimivia henkilöitä ja tutustua heihin, jatkossa yhteydenotto on helpompaa. Ajankohtaisia kuulumisia on hyvä vaihtaa. Ihmiskauppailmiö ei ole uusi, mutta se on ollut pitkään piilossa, sen tunnistaminen ja aiheesta puhuminen tuo selvyyttä toimijoille. On myös hyvä tietää viranomaisten vastuut ja velvollisuudet, sekä jokaisen oma toiminta-alue.

Alueilla on erilaisia painotuksia. Useimmilla alueilla pakkotyö korostuu, mutta myös pakkoavioliitot ja lapsiin kohdistuvat hyväksikäytöt ovat olleet esillä. Hyvinvointialueille siirtyminen on tuonut uusia haasteita. Toimintamallit eivät ole selkeitä ja vastuualeuita ei vielä ole kaikkialla määritelty. Verkostot ovat toivoneet myös alueellisten verkostojen yhteisiä kokoontumisia.

Tapaamisia jatketaan syksyllä. Jotkut alueet pitävät lähitapaamista parhaana keinona ja muille taas sopii etätapaaminen. Muutenkin eri alueilla painopisteet vaihtelevat.

Painotuksia alueittain

Etelä-Karjalan alueella mainittiin pakkotyö, joka on kohdistunut thaimaalaisiin ja ukrainalaisiin. Myös Pohjois-Savossa pakkotyö oli vahvasti esillä. Kausityötä odotettiin mielenkiinnolla, ja nähtiin useita riskin paikkoja uusista säädöksistä huolimatta tai niistä johtuen. Oulussa on koettu hankalaksi yhteisten toimintamallien puute. Siihen panostetaan nyt, jotta ihmiskaupan tunnistaminen olisi helpompaa ja uhreille saataisiin apua. Oulun alueella pakkoavioliitot ja nuorten hyväksikäyttötapaukset ovat nousseet esille. Pohjanmaalla ei ollut akuuttia huolta, mutta ukrainalaisille ja muille ryhmille oli kerrottu työperäisestä hyväksikäytöstä. Toisaalta kaivattiin koulutusta ja ihmiskaupan tunnistamista osaavia ihmisiä. Turussa oli havaittu ongelmaksi se, etteivät hyväksikäytön uhrit halua puhua kokemuksistaan viranomaisille tai sellaisiksi kokemilleen tahoille. Näin silloinkin, kun ollaan Suomessa paperittomana, eikä ole saatu työstä ollenkaan palkkaa. Näiden tapausten soisi tulevan julki.

Kaikilla alueilla toivottiin koulutusta ihmiskauppailmiöstä ja uhrien tunnistamisesta, sekä koettiin alueellinen verkostoyhteistyö hyväksi keinoksi parantaa ilmiön tunnettuutta ja uhrien tunnistamista. Verkostotyö on hyvä kanava ja sitä kautta saadaan myös mahdollisuuksia järjestää koulutusta alan toimijoille. Auttamisjärjestelmä kansallisena viranomaisena antaa ohjausta ja neuvontaa, koulutuksia ja tukea kaikkialla Suomessa.