Alaikäisten ihmiskaupan uhrien ja ihmiskaupan uhrien lasten auttaminen

Lapset ja alaikäiset ovat yksi ihmiskaupan haavoittuvimmista ryhmistä. Lapsiin kohdistunut hyväksikäyttö vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen, ja ihmiskaupan uhriksi joutunut lapsi voi tarvita paljon tukea tilanteesta selvitäkseen.

Myös ihmiskaupan uhrien alaikäiset lapset, jotka eivät itse ole joutuneet ihmiskaupan uhriksi voivat olla erityisen tuen tarpeessa. Ihmiskaupan uhriksi joutunut vanhempi ei aina kykene tarjoamaan lapselleen vakaata kasvuympäristöä omien kokemustensa vuoksi. Lapsi on myös saattanut joutua todistamaan vanhempaansa kohdistunutta hyväksikäyttöä.

Lasten haavoittuvuuden vuoksi on tärkeää, että he saavat tukea ja apua lasten suojeluun ja auttamiseen erikoistuneilta toimijoilta. Auttamisjärjestelmältä saa neuvontaa alaikäisen ihmiskaupan uhrin tunnistamisessa sekä auttamistoimien järjestämisessä.

Auttaminen vaatii yhteistyötä

Lapsikaupan uhrien ja ihmiskaupan uhrien lapsien auttaminen tapahtuu pitkälti monen eri tahon välisenä yhteistyönä. Keskeisiä auttamistoimia koordinoivia tahoja ovat esimerkiksi lastensuojelu, hyvinvointialueet ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Lapsiuhrien suojelusta turvauhalta vastaa lastensuojelun lisäksi poliisi. Lähtökohtana lasten auttamiselle on, että kaikki lasta koskevat asiat pitää aina käsitellä kiireellisesti.

Keskeinen asia, joka vaikuttaa eri auttavien toimijoiden vastuunjakoon liittyy lapsiuhrin oleskeluoikeuteen. Oleskeluoikeuden perusteella lapsiuhrien auttamisen vastuunjako voidaan jakaa kolmeen osaan:

1. Kun lapsella on kotikunta, auttamisesta vastaa hyvinvointialue ja tarvittaessa lastensuojelu. Hyvinvointialue vastaa palveluiden tuottamisesta lapselle. Ne vastaavat myös lapsen majoittamisesta riippuen siitä, millainen tilanne lapsella on. Auttamisjärjestelmä tukee ja konsultoi hyvinvointialuetta ja lastensuojelua lapsiuhrin auttamisessa, erityisesti jos lapseen kohdistuu turvauhkaa.  Hyvinvointialue voi hakea korvausta niistä lapselle järjestetyistä palveluista, joiden tarve johtuu lapsen tai hänen huoltajansa joutumisesta ihmiskaupan uhriksi.
2. Kun lapsi on Suomessa turvapaikanhakijana, palveluista vastaavat pääasiassa vastaanottokeskukset. Auttamisjärjestelmä toimii vastaanottokeskusten tukena ja konsultaatioapuna ja kattaa lapsiuhreille tarjottavista lisäpalveluista koituvia kustannuksia. Tarvittaessa lapsi ohjataan lastensuojelun piiriin. Silloin lastensuojelu arvioi palveluntarvetta ja järjestää tarvittavat tukitoimet ja auttamisjärjestelmä tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa.menpiteitä.
3. Kun lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa eikä hän ole turvapaikanhakija, hänen palveluistaan vastaa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Tarvittaessa lapsi ohjataan lastensuojelun piiriin. Silloin lastensuojelu arvioi palveluntarvetta ja järjestää tarvittavat tukitoimet ja auttamisjärjestelmä tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Auttamisjärjestelmä voi korvata sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisten palvelujen järjestämisestä syntyneitä kustannuksia hyvinvointialueelle.

Lapsiuhrista tai auttamisjärjestelmässä olevan uhrin lapsista tehdään viipymättä lastensuojelulain 25 §:n mukaisesti lastensuojeluilmoitus, mikäli lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelutarpeen selvittämistä.