Neljä viidestä Suomessa uhriksi joutuneesta asiakkaasta tekee yhteistyötä esitutkintaviranomaisen kanssa
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uhreille antama apu ja tuki edistävät ihmiskaupparikosten esilletuloa. Avulla on iso merkitys rikosprosessissa olevalle uhrille.
Ylitarkastaja ja tiiminvetäjä Terhi Tafari ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä kävi läpi vuoden 2025 tilastoja uudesta näkökulmasta. Loppuvuodesta 2024 avattu uusi tilastointijärjestelmä TILDA mahdollistaa myös rikosprosessin tilastoinnin.
Auttamisjärjestelmään otettiin vuonna 2025 asiakkaaksi 141 henkilöä, jotka olivat joutuneet ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. Heistä jopa 81 prosenttia teki yhteistyötä esitutkintaviranomaisen kanssa. Peräti 43 prosenttia asiakkaista teki rikosilmoituksen päästyään auttamisjärjestelmän asiakkuuteen ja saatuaan auttamistoimia. Näissä tapauksissa rikosilmoituksen teki asiakkaan suostumuksella joko auttamisjärjestelmä, asiakas itse tai muu asiakasta tukeva taho. 38 prosenttia asiakkaista tuli auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, kun heihin kohdistunut hyväksikäyttö oli jo esitutkintaviranomaisen tiedossa. Yhteensä 19 asiakasta ei halunnut tehdä rikosilmoitusta. Kahdeksan asiakkaan kanssa keskustelu rikosilmoituksen tekemisestä on vielä alussa.
Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi voidaan ottaa myös ihmiskaupan uhri, joka ei halua ilmoittaa häneen kohdistuneesta rikoksesta tai tehdä yhteistyötä esitutkintaviranomaisen kanssa.
Vuonna 2025 auttamisjärjestelmään otettiin kaikkiaan 271 uutta asiakasta. Heistä 141 oli joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa tai heihin kohdistunut ihmiskauppa liittyi Suomeen. Asiakkaista 130 oli joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella, eikä heihin kohdistunut hyväksikäyttö jatkunut Suomessa tai liittynyt Suomeen. Ulkomailla uhriksi joutuneiden asiakkaiden kohdalla tutkintapyyntöjä ei pääsääntöisesti tehdä, ellei asiakas itse sitä nimenomaisesti toivo. Näihin asiakkaisiin kohdistunut ihmiskauppa ei liity Suomeen, se ei ole jatkunut Suomessa, eikä tekijöidenkään tiedetä olevan Suomessa. Tällaisissa tapauksissa ihmiskaupparikosta ei yleensä ole pystytty tutkimaan Suomessa. Auttamisjärjestelmä arvioi kuitenkin jokaisen asiakkaan kohdalla sitä, olisiko tutkintapyyntö perusteltua tehdä.
Tilastot tarkemmin:
Suomessa uhriksi joutuneiden yhteistyö esitutkintaviranomaisten kanssa
- 61 henkilöä, joille rikosilmoitus / tutkintapyyntö tehty IKU-asiakkuuden alettua joko auttamisjärjestelmän tai muun tahon toimesta (43 %)
- 53 henkilöä, joihin kohdistunut rikos oli esitutkintaviranomaisen tiedossa ennen auttamisjärjestelmän asiakkuuden alkua (38 %)
- 19 henkilöä, jotka päättivät, että rikosilmoitusta ei tehdä / ei tehty (13 %). Heistä 17 henkilöä ei halunnut tehdä rikosilmoitusta. Kahden osalta ilmoitusta ei tehty (muu syy – esim. asiakkaan katoaminen, asiakkuuden päättyminen, asiakas palasi kotimaahansa).
Lisäksi asiakkaissa oli kahdeksan henkilöä, joiden kanssa keskustelu rikosilmoituksen tekemisestä on vielä alussa tai sitä ei ole vielä aloitettu, koska asiakkuus on niin tuore.