Tietoa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, jonka tehtävä on auttaa mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Apua voivat  saada Suomen sekä muiden valtioiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa.

Auttamisjärjestelmän toiminta perustuu lakiin ja se tarjoaa asiakkailleen heille lakisääteisesti kuuluvia palveluita. Auttamisen lähtökohtana on uhrilähtöisyys eli keskiössä on aina autettava ihmiskaupan uhri. Auttamisjärjestelmä toimii koko Suomessa ja on auttanut ihmiskaupan uhreja jo vuodesta 2006.

Auttamisjärjestelmän tunnus on punaoranssi lintu. Se symboloi vapautta ja omien siipien löytämistä.

Ihmiskaupan uhrin lainmukainen tunnistaminen

Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettu ihmiskaupan uhri tunnistetaan samalla ihmiskaupan uhriksi. Tästä säädetään ihmiskaupan uhrien auttamista koskevassa laissa (35 §). Päätös ihmiskaupan uhrin ottamisesta Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi on siis samalla päätös siitä, että Auttamisjärjestelmä tunnistaa hänet ihmiskaupan uhriksi.

Tämä lainmukainen tunnistaminen tarkoittaa, että asiakas on oikeutettu ihmiskaupan uhrin auttamistoimiin niin kauan, kuin hän on Auttamisjärjestelmän asiakkaana.

Tunnistaminen ei suoraan sido muita viranomaisia tekemään tiettyjä toimia tai ratkaisuja. Muut viranomaiset, kuten vaikkapa poliisi ja Maahanmuuttovirasto, toimivat itseään koskevan lainsäädännön nojalla.

Auttamisjärjestelmän tekemä tunnistaminen on kuitenkin muille viranomaisille vahva osoitus siitä, että henkilö on voinut joutua ihmiskaupan uhriksi. Muiden viranomaisten on otettava tunnistaminen huomioon, kun he käsittelevät asiakasta koskevia, ihmiskaupan uhrin oikeuksiin liittyviä asioita.

Kun puhutaan ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta, tarkoitetaan tavallisesti ihmiskaupan uhrin havaitsemista ja ihmiskauppaan viittaavien tunnusmerkkien tunnistamista. Tämä ei ole sama asia kuin Auttamisjärjestelmän tekemä lainmukainen tunnistaminen. Jokainen voi havaita ja tunnistaa merkkejä ihmiskaupasta ja ohjata mahdollisen ihmiskaupan uhrin avun piiriin.

Auttamisjärjestelmä auttaa, neuvoo ja kouluttaa

Auttamisjärjestelmä on myös kansallinen asiantuntijaviranomainen, joka kouluttaa viranomaisia ja muita ihmiskaupan vastaiseen työhön osallistuvia tahoja ihmiskaupasta sekä uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta.

Auttamisjärjestelmä ylläpitää vuorokauden ympäri toimivaa infopuhelinta 029 54 63 177, johon voivat soittaa mahdolliset ihmiskaupan uhrit, viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat, media sekä yksityiset kansalaiset. Puhelimessa tarjotaan tietoa, ohjausta ja keskusteluapua.

Kiireellisissä tapauksissa mahdollinen ihmiskaupan uhri voidaan saattaa auttamistoimien piiriin jo pelkän puhelun perusteella. Yhteydenoton voi kuitenkin tehdä myös nimettömästi, eikä puhelu sido soittajaa mihinkään. Kaikkia puheluita käsitellään luottamuksellisesti.

Jo useat sadat uhrit ovat saaneet apua

Auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on kohonnut vuosi vuodelta. Tähän on yhtenä syynä se, että mahdollisia ihmiskaupan uhreja on opittu tunnistamaan ja ohjaamaan avun piiriin tehokkaammin.

Kaikkiaan vuoden 2023 lopussa Auttamisjärjestelmässä piirissä oli 1563 henkilöä, sisältäen asiakkaiden huollettavana olevat alaikäiset lapset (276). Asiakkaista 105 on tullut asiakkaaksi alaikäisenä. Moni asiakkaista on kuitenkin joutunut ihmiskaupan uhriksi alaikäisenä, mutta kertonut asiasta vasta tultuaan täysi-ikäiseksi ja hakeutunut silloin avun piiriin.

Apua kaikille kansalaisuuksille

Auttamisjärjestelmä toimii Sisäministeriön alaisuudessa Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Vuoden 2017 alussa Auttamisjärjestelmästä tuli osa Maahanmuuttovirastoa. Tämä voi tuntua hämmentävältä, kun tiedetään, että Auttamisjärjestelmän tehtävänä on auttaa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia uhreja yhtälailla.

Syy siihen, että Auttamisjärjestelmä on sijoitettu vastaanottokeskukseen ja sittemmin Maahanmuuttovirastoon on tavallaan historiallinen. Kun ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvää lainsäädäntöä valmisteltiin Suomessa 2000-luvun alkupuolella, ajateltiin yleisesti, että ihmiskauppa olisi vain ja ainoastaan ulkomaan kansalaisia koskettava rikos. Näin myös uhrien auttaminen päätettiin järjestää kahden turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kautta. 

Jo Auttamisjärjestelmän alkutaipaleella asiakkaaksi tuli kuitenkin myös Suomen kansalaisia. On havaittu, ettei ihmiskauppa millään lailla keskity tai rajoitu ulkomaan kansalaisiin vaan se voi olla myös kokonaan suomalainen ongelma. Sekä uhri että tekijä voivat olla suomalaisia.

Auttamisjärjestelmä ei tee päätöksiä oleskelulupa- tai turvapaikkahakemuksiin, vaan on muusta Maahanmuuttoviraston toiminnasta erillinen toimija.

Auttamisjärjestelmän toimipisteet 

Auttamisjärjestelmän päätoimisto sijaitsee Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Sivutoimipisteet sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä. Näistä toimipisteistä järjestetään palvelut Auttamisjärjestelmän asiakkaille ympäri Suomea. Asiakkaan ei yleensä tarvitse asioida Auttamisjärjestelmän toimipisteissä, vaan palvelut tuodaan sinne missä asiakas on.

Auttamisjärjestelmä voi järjestää asiakkaansa palvelut itse tai ostaa palveluita julkiselta tai yksityiseltä toimijalta.

Sellaisten ihmiskaupan uhrien palvelut, joilla on kotikunta Suomessa, järjestää  se hyvinvointialue, jonka alueella asiakkaan kotikunta sijaitsee (helsinkiläisille palvelut järjestää Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä). Auttamisjärjestelmä ohjaa tarvittaessa asiakkaan tarvittavien palveluiden piiriin ja toimii kotikunnan kanssa. Asiakas saa auttamisjärjestelmästä ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi rikosprosessiin, oleskeluun liittyviin asioihin sekä ihmiskaupan uhrin oikeuksiin liittyen.

Asiakkaat asuvat ympäri Suomea erilaisissa majoituksissa

Auttamisjärjestelmän asiakkaat majoittuvat ympäri Suomea erilaisissa majoitusratkaisuissa. Moni asuu omassa kodissaan, osalle asumus on järjestettävä, joidenkin tilanne vaatii majoitusta turvakodissa. Pääasia on se, että asiakkaan asuinpaikka on turvallinen.

Vaikka yksi toimipisteistä sijaitseekin vastaanottokeskuksessa, eivät vastaanottokeskukset ole automaattisesti majoituspaikkana Auttamisjärjestelmän asiakkaille. Ainoastaan ne asiakkaat, jotka ovat turvapaikanhakijoita, majoittuvat pääasiallisesti vastaanottokeskuksista saaden peruspalvelunsa sieltä.