Auttamisjärjestelmä koulutti Teollisuusliiton henkilöstöä
Järjestimme Teollisuusliiton henkilöstölle koulutuksen, johon osallistui kuutisenkymmentä henkilöä. Koulutus oli osa kevään kokonaisuutta, jossa on tavattu eri ammattiliittoja työperäisen hyväksikäytön tunnistamiseksi.
Koulutuksessa esittelimme auttamisjärjestelmän tehtäviä ja kerroimme, miten ihmiskaupan uhrit voidaan tunnistaa ja ohjata auttamisjärjestelmään. Kävimme läpi ihmiskauppaa auttamisjärjestelmän näkökulmasta ja erityisesti työvoiman hyväksikäyttöä Suomessa.
Teollisuusliitossa useita riskialoja
Teollisuusliitossa on nelihenkinen ulkomaalaisen työvoiman yksikkö, joka toimii aktiivisesti mm. kouluttaen henkilöstöä ja jäseniään tunnistamaan työperäistä hyväksikäyttöä. Teollisuusliiton aloista auttamisjärjestelmässä näkyvät metsä- ja puunkorjuu, kasvihuoneissa tehtävät työt ja muut maatalous- tai puutarhatyöt. Myös jotkut teollisuusalat ovat olleet riskialojen joukossa.
Auttamisjärjestelmässä erilaisia hyväksikäytölle altistavia tekijöitä on tunnistettu hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnottomuus, ulkomaalaistausta, kielitaidon puute, velka työnantajalle, alhainen koulutustaso ja oleskeluun liittyvät haasteet (ei laillista oleskeluoikeutta, tai oleskeluoikeus riippuu työnantajasta, tai kyseessä on turvapaikanhakija). Monenlainen huono-osaisuus saattaa myös olla riskitekijä.
Viitteitä hyväksikäytön tunnistamiseen
Mahdollinen hyväksikäytön tai jopa ihmiskaupan uhri on usein hankala tunnistaa. Olemme listanneet muutamia usein esiintyviä viitteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa henkilöllä ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä tehtävistä tai lopettaa niiden tekemistä, tai palkanmaksussa on epäselvyyksiä. Liikkumavapautta ja toimintavapautta on saatettu rajoittaa tai henkilö on tietoisesti eristetty muusta (suomalaisesta) yhteiskunnasta. Haavoittuvaa asemaa käytetään hyväksi tai henkilöä johdetaan harhaan. Hyvin usein työnantajan ja työntekijän välillä on velkasuhde, ja työntekijään tai hänen läheisiinsä kohdistuu työnantajan taholta pelottelua tai uhkailua esim. ilmiannosta viranomaisille tai jopa suoraa väkivallan uhkaa (fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista). Joskus myös passi tai henkilöasiakirja on otettu pois, tosin tämä on nykyisin harvinaisempaa. Henkilön liikkuvuutta rajoitetaankin helposti pelolla.
Nostimme tässä yhteydessä esiin pakottavan kontrollin käsitteen, joka ilmiönä selittää hyvin uhrin heikkoa asemaa ja kyvyttömyyttä päästä pois tukalasta tilanteesta. Sen alle kuuluvat useimmat yllä olevista viitteistä. Pakottavasta kontrollista on voi lukea lisää HEUNIn julkaisemasta oppaasta Pakottava kontrolli ja rikostutkintaan liittyvä kuulustelu